torstai 30. marraskuuta 2017

Ikimuistoinen hääjuhla

Kuvat: Iiro Rautiainen

Hääpäivämme oli edennyt aamun ja vihkitilaisuuden kautta hääjuhlaan. Olimme nyt naimisissa!  

Hääjuhlaa kokoonnuttiin viettämään Joensuun keskustassa Pielisjoen rannalla sijaitsevaan Original Sokos Hotel Kimmeliin. Viidennen kerroksen ravintolasali sopi hyvin kaupunkihäiden tapahtumapaikaksi. Tyylikäs sisustus, kattojen ylle avautuva parveke sekä erinomainen palvelu ja ruoka olivat perusteita valinnallemme. Lisäksi vieraat voivat yöpyä saman talon hotellissa.

Oli ihanan huoletonta, kun henkilökunta oli edellisenä päivänä kattanut pöydät ja hääpäivänä huolehti kaikesta mahdollisesta toiveidemme mukaan. Saavuimme juhlapaikalle klo 15 ja ihastelimme kättemme jälkeä koristeluissa ja salin yleistä juhlavaa ilmettä pyöreine, valkoliinaisine pöytineen. Saliin tulvi luonnonvaloa ja ikkunoista voi katsella vehreiden puiden täplittämää maisemaa. Teemavärit kulta, tummansininen ja vaaleanpunainen toistuivat pöytäkoristeissa ja salin väreissä, ja tyylikkäät valaisimet kruunasivat kokonaisuuden.


Asettauduimme aluksi onnittelujonoon (järjestyksenä minun vanhemmat, sulhasen vanhemmat, sulhanen ja morsian) ja vastaanotimme 75 vierastamme pianistin soittaessa taustalla kaunista musiikkia. Oli mukavaa tavata tässä kaikki vieraat yksi kerrallaan. Onnittelujen jälkeen ihmiset ottivat alkumaljat ja etsivät paikkansa salista.


Hääjuhla alkoi isäni tervetulopuheella ja onnittelumaljalla. Kaasot ja bestwoman esittäytyivät ja kertoivat käytännön asioista. He myös vetivät esittelykierroksen, ainoan leikkimme, jonka aikana ihmiset nousivat vuorollaan seisomaan kuullessaan heihin sopivan kuvauksen, kuten "morsiamen opiskelukaverit" tai "sulhasen kummit". Hääseurue myös hoiti juhlan edetessä välikuulutukset, jolloin vieraat olivat aina kartalla mitä seuraavaksi tapahtuu. Meitä auttaneet läheiset olivat korvaamaton tuki ja oli hienoa juhlia yhdessä heidän kanssaan!


Olimme tehneet juhliin häälehden, jossa oli luettavaa ja tekemistä vieraille. Lehtiseen oli kirjattu myös hääjuhlamme ohjelma seuraavasti:

Onnittelut ja malja
Ruokailu
Valokuvausta
 
Hääkakku ja kahvi
Puheita (baari aukeaa)
 
Häätanssi
Hääkimpun heitto
Bändi aloittaa
 
Iltapalaa
Bändi jatkaa
Hääpari poistuu (jatkot)


Seuraavaksi kokki esitteli buffet-menun ja kävimme syömään klo 15.50. Vieraille tarjottiin kaksi kaatoa viiniä. Herkullinen häämenumme oli seuraavanlainen:

Vihersalaattia, tomaattia ja kurkkua
Yrttimarinoituja oliiveja, aurinkokuivattuja tomaatteja,
cantaloupemelonia, ilmakuivattua kinkkua
Yrtti-valkosipulitikkuja, aiolia
Maalaisperunasalaattia
Hedelmäistä leipäjuustosalaattia
Sitrusvinegretteä
Lämminsavulohirilletteä
Kylmäsavulohta, limeaiolia
Paahtopaistia, mustaherukkahilloa

Maalaisleipävalikoima ja levitettä

Välimerellistä lohta
Porsaan sisäfileetä, punaviinikastiketta
Paahdetut uunijuurekset
Kermaperunat

Valkoviini, punaviini
Vesi, mehu, kotikalja, virvoitusjuomat

~

Hääkakkua
Macaron-leivoksia
Kahvi, tee


Istuimme sulhasen kanssa omassa pöydässä, minkä koimme hyväksi ratkaisuksi. Saimme nauttia toisistamme, näimme koko salin ja vieraat pysähtyivät juttelemaan kanssamme mennessään ottamaan ruokaa. Oli ihanaa hengähtää jännittävän aamupäivän jälkeen ja vain fiilistellä juhlaa sekä suunnitteluiden onnistunutta toteutumista.

Ruokailun jälkeen klo 17.30 oli vuorossa valokuvausta vieraiden kanssa. Tähän meni 50 minuuttia. Olimme saaneet valokuvaajalta taustakankaan ja valot, jotka yhdessä muodostivat studiomaisen kuvausseinän. Kaikki kävivät vuorollaan ottamassa kuvan hääparin kanssa, ja tästä jäi kivat kuvat muistoksi. Kuvauspaikalla oli myös muuna aikana kamera, jolla sai käydä ottamassa itselaukaisijalla kuvan, mutta näin ei monikaan enää tehnyt. 

Vieraat saivat käydä kirjoittamassa nimensä perinteiseen vieraskirjaan (joka oli sama kuin vanhempieni häissä 30 vuotta sitten!). Lisäksi pöydissä oli terveiset hääparille -lappusia, jonka lähes kaikki täyttivät. Niitä on ihana lukea. Salissa oli esillä myös ottamiani luontokuvia, valokuvia hääparin taipaleelta sekä kuvakirjat polttareistamme.

 

Klo 18.45 koitti hääkakun leikkaaminen, minkä yhteydessä  pussasimme toisiamme (ei polkaistu). Kakkumme oli konditoriosta tilattu suklaaunelma, jota koristivat marjakeot ja kimaltava kakkukoriste. Lisäksi tarjosimme vaaleanpunaisia ja kullanvärisiä vadelman ja sitruunan makuisia macaron-leivoksia.




 

Kakun ja kahvin yhteydessä pidettiin puheita, jotka kestivät yhteensä noin puoli tuntia. Tämä oli mukava ja tunteikas ohjelmanumero. Ensin puheen piti bestwoman ja sitten kaasot. Saimme yhden yllätyspuheen miehen kaverilta, lisäksi minun ystäväni esitti lahjana itse säveltämänsä kappaleen meille! Nämä, kuten muutkin ohjelmanumerot, tallennettiin muistoiksi omalla videokamerallamme.

Pidin myös mieheni kanssa yhteispuheen, jossa kiitimme vieraita saapumisesta ja hääseuruetta kaikesta avusta ja kerroimme kauniita sanoja toisillemme. Olimme harjoitelleet puhetta toisillemme, joten liikutuksen hetket oli koettu etukäteen eikä tilannetta juhlassa tarvinnut jännittää. Kaiken kaikkiaan puheet toivat tunnetta tilaisuuteen ja toisaalta myös tekivät meitä hääparina tutuksi kaukaisemmille vieraille.



Puheiden jälkeen oli vapaata seurustelua. Kakun aikaan avautui baari, josta vieraat saivat käydä ostamassa juomia. Listalle oli laadittu mm. maittavat morsiamen ja sulhasen drinkit. Emme mieheni kanssa juuri juoneet illan aikana, ja se ei menoa haitannut. Tuntui hyvältä viettää suurta juhlaamme selkein ajatuksin ja fiiliksin.



Bändi tuli paikalleen klo 20.30 ja oli vuorossa häätanssi. Häätanssikappaleemme oli ihana Pellan Sinä olet kaikki. Olimme harjoitelleet tähän oman koreografian. Bändi esitti kappaleen kauniisti ja tanssimme sujui hyvin. Oli ihanaa nauttia rakkaasta ihmisestä ja tarjota samalla vieraille ihasteltavaa. Tanssimme sai paljon kehuja ja oli myös meille yksi kohokohta.


Häätanssin jälkeen oli vuorossa vanhempien kanssa tanssittava valssi, joksi olimme valinneet Minä rakastan sua instrumentaalisena. Sitten heitin kimpun ja sulhanen heitti sukkanauhan (joka ei ollut ylläni). Kimpun sai kiinni yksi kaasoistani. Sukkanauhan puolestaan nappasi serkkuni silloinen poikaystävä, nykyinen kihlattu ;)



 

Bändi jatkoi tanssimusiikilla, ja tässä vaiheessa kävimme mieheni kanssa ottamassa iltapotretteja ulkona noin puolen tunnin ajan. Oli harmi, että jouduimme olemaan hetken poissa juhlasta, mutta kuvat olivat sen arvoisia. Vieraat olivat tällä välin jatkaneet tanssimista ja olipa salissa kuulemma kiertänyt letkajenkkakin.



Palattuamme kuvaamasta bändi oli lopettanut ensimmäisen settinsä ja iltapala oli laitettu tarjolle. Pöydässä oli juhla-aterialta jääneitä herkkuja, uusia salaatteja ja karjalanpiirakoita. Ehdimme itsekin syömään, istahtamaan hetkeksi vieraiden joukkoon ja juttelemaan kavereiden kanssa.


Bändin tauolla laitoin soimaan Spotify-listan. Hyvänä sattumana pitkältä listalta kuului myös Despacito, joka oli polttaribiisini. Suuntasimmekin tyttöjen kanssa saman tien tanssimaan!


Varttia vaille kymmenen bändi tuli tauoltaan ja soitti toisen kolmen vartin setin. Biisisetit sisälsivät kotimaisia ja ulkomaisia ikisuosikkeja I'm so excited:ista Tinakenkätyttöön. Nämä toimivat hyvin juhlaväen keskuudessa ja saivat aikaan yhteislaulua, mieheni tukholmalaisten kavereiden ihmetellessä vierestä :D

Toisen bändisetin ajan olimme kokonaan tanssilattialla ja tunnelma oli iloisen riehakas kaikkien kavereista sukulaisiin käydessä jammailemassa. Olimme yhdessä isossa ringissä ja yhdessä vaiheessa otimme kaikki toisistamme kädestä kiinni. Ilta-aurinko oli tullut esiin ja loi kultaisen valon juhlaväkeen ♥ Toiseksi viimeisenä kappaleena bändi soitti uudestaan häätanssimme, mikä oli aika mukava yllätys. Viimeisenä bailattiin vauhdikas Levoton tuhkimo.


Bändi lopetti klo 22.40, minkä jälkeen ei hotellissa saanut soittaa musiikkia. Olimme suunnitelleet tähän lähtömme hääyön viettoon. Hyvästelimme kaikki paikalla olleet vieraat ja juhla sai tyylikkään lopun. Kuulimme iloisilta vierailta kauniita sanoja päivästä ja meille muun muassa sanottiin, että häät olivat olleet hienot ja meidän näköiset. Vieraat saivat lähteä vielä jatkoille alakerran baariin. Me lähdimme mieheni kanssa toiseen hotelliin, jonne äitini heitti meidät. 

Päivä oli tuntunut aivan täydelliseltä. Lähdimme juhlista onnellisina, ja mahtava fiilis jatkui vielä seuraavanakin aamuna. Tuo pitkään suunniteltu päivä oli nyt ohi... mutta mahtavat muistot kestävät ikuisesti! ♥

perjantai 27. lokakuuta 2017

Vihkitilaisuutemme

Kuvat: Iiro Rautiainen

Hääpäivämme aamu oli vierähtänyt valmistautumisen ja potrettikuvausten merkeissä, ja sen jälkeen olikin aika siirtyä vihkipaikalle. Meidät vihittiin Joensuun taidemuseon juhlasalissa, joka tarjosi upeat puitteet seremoniallemme. 

Meidän vihkitilaisuutemme koostui maistraatin edustajan suorittamasta siviilivihkimisestä sekä ortodoksipapin suorittamasta avioliiton siunauksesta. Luvassa oli paljon musiikkia ja herkkiä hetkiä. Seremonia kaiken kaikkiaan oli ainutlaatuinen ja yksi päivän kohokohdista. Se oli vaatinut paljon valmistelua, mutta kaikki oli sen arvoista, ja saimme todella meidän näköisen, liikuttavan ja kehutun tilaisuuden.


Läheisemme olivat laittaneet juhlasalin kuntoon puolilta päivin alkaen. Heidän apunsa oli korvaamatonta! Suunnitellun mukaisesti tuolit oli nostettu paikoilleen, pöytä salin etuosaan, kukkapurkkikoristeet riveihin ja muutkin yksityiskohdat laitettu kuntoon. Morsiuskimpulle oli maljakko pöydällä, jossa oli myös papin tarvikkeita. Tuoleilla oli varattu-laput perheenjäsenille ja esiintyjille. Muutoin vieraat saivat valita vapaasti paikkansa.

Oli hienoa saapua saliin potrettikuvausten jälkeen ja nähdä, että kaikki oli niin kuin pitikin ja vielä paremmin. Menimme sulhasen kanssa odottamaan tilaisuuden alkamista yläkerrokseen. Tässä vaiheessa olo oli jännittynyt ja melko heikko, onneksi sain syötyä vähän leipää ja juotua vettä sekä istuttua.

Painatimme vihkitilaisuuteen ohjelmalehtiset (nimet tässä peitetty)

Kello 14 tulikin aika mennä alakertaan. Salin ulkopuolella jännityksen tiivistyessä asettauduimme järjestykseen, jossa tulisimme kävelemään saliin. Jonon alussa oli siskoni ja kaksi muuta kaasoa, sitten bestwoman. He kävelivät saliin ensin. Tämän jälkeen tuli sulhanen, joka hänkin sai näyttävän sisääntulon. Tämä tapahtui ilman musiikkia, ja kun kaikki muut olivat paikoillaan, alkoi pianisti soittaa sisääntulokappaletta flyygelillä.

Yiruman River Flows In You:n kauniiden sävelten tahdissa minä ja isäni kävelimme saliin. Vieraat ottivat meidät seisoen vastaan, ja oloni oli rauhallinen. Kävelimme isäni kanssa salin etuosaan, jossa kohtasimme sulhasen. Jatkoin matkaa hänen kanssaan vihkijän eteen.


Vihkijä aloitti sanomalla tervetulosanat ja piti pienen puheen meistä. Olimme tavanneet hänet etukäteen ja kertoneet tarinaamme. Alkusanojen jälkeen siskoni lausui rakkausrunon. Yllätyksenä se oli minun kirjoittamani, ja tämä herkisti sulhasen. Tämä oli yksi pienistä yksityiskohdista, jotka toivat tilanteeseen enemmän meitä.

Sitten oli vuorossa vihkiminen. Kaava oli lyhyt ja ytimekäs, ja lopuksi vastasimme kysymyksiin Tahdon. Tämän jälkeen vaihdoimme sormukset ja suutelimme.


Vihkimisen jälkeen kuulimme ihanan Romanssi-kappaleen, jonka ystävämme soittivat huilulla, viululla ja kanteleella. Kappale on meille läheinen ja on tainnut alkuaan kuulua yliopiston vuosijuhlien viettoon. Vuosijuhlien ohjelmassa oli usein puhe rakkaudelle, ja tämän jälkeen miehet lauloivat seuralaisilleen Romanssin. Olemme usein osoittaneet toisillemme tuon kappaleen kauniita sanoja, ja vihkitilaisuudessa kuulemamme instrumentaalinen versio toi tunteet ihanasti pintaan. 


Seremonia jatkui itselleni tärkeällä ortodoksisella avioliiton siunauksella. Olimme tavanneet papin etukäteen. Siunaus kesti reilut viisitoista minuuttia ja sisälsi mm. rukouksia ja veisuja. Yksi kohokohdista oli riemullinen onnittelulaulu Monia armorikkaita vuosia. Monille vieraille tämä oli ensikosketus ortodoksisuuteen ja toi tilaisuuteen ihmeteltävää.


Vihkitilaisuuden lopuksi kuulimme vielä äitini tilaaman lauluesityksen Puhu hiljaa rakkaudesta. Upea miessolisti sai seinät kaikumaan äänellään ja säestyksellään. Suosittelen kyllä panostamaan hääpäivänä musiikkiin, se luo upeaa tunnelmaa. Tilaisuutemme videoitiin (Muvimentin toimesta), ja tallenteen myötä voi helposti fiilistellä vihkimistä ja musiikkinumeroita kokonaisuudessaan myös jälkikäteen.

Lauluesityksen jälkeen poistuimme salista rauhallisen kauniin Kiss the Rain -pianokappaleen tahdissa. Kipusimme yläkertaan piiloon, kun vieraat menivät ulos odottamaan meitä.


Vieraille jaettiin ulkona ruusun terälehtiä, jotka oli irrotettu kukista aamupäivällä. Vieraat heittivät ruusunlehtiä päällemme saapuessamme ulos ja kulkiessamme heidän muodostaman kujan poikki. Se oli ihana hetki: olimme naimisissa ja ihmiset olivat iloisia ja huutelivat onnea kulkiessamme heidän välistään.


Lopuksi otettiin ryhmäkuva rakennuksen portailla. Tämän jälkeen vieraat lähtivät yhteiskuljetuksella bussilla keskustassa sijaitsevalle hääjuhlapaikalle. Meillä oli kulkupelinä äitini auto. Meillä piti olla hevoskärryt, mutta ne peruuntuivat edellisenä iltana...! Positiivisen asenteen voimin käytimme sitten tavallista autoa, johon oli askarreltiin edellisenä iltana kengät ja tölkit ja aamulla kyltti takaikkunaan. Siskoni poikaystävä ajoi meidät juhlapaikalle, ja kyyti hoitui mainiosti. Seuraavaksi ikimuistoinen hääjuhla pääsi alkamaan! 


Tässä vielä vihtilaisuudemme ohjelma niin kuin se oli ohjelmalehtisessä:

Alkusoitto
River Flows in You
 
Vihkijän alkusanat
 
Sanoja rakkaudesta
 
Vihkiminen
 
Musiikkiesitys
Romanssi
 
Avioliiton siunaus
 
Laulu hääparille
Puhu hiljaa rakkaudesta
 
Loppusoitto
Kiss the Rain

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...