keskiviikko 24. marraskuuta 2010

II/10 Inttilesken arkea

M:n oman prikaatin kasarmilta

Turhautumista, ikävää, yksinäisyyttä, kyllästymistä, itsenäisyyttä, omaa aikaa, odotusta, puheluita, tekstareita, suunnitelmia ja vihdoin lomateejii nolla! Kun poikaystävä on armeijassa, joutuu suhde koetukselle, mutta myös parhaimmillaan vahvistuu ja syvenee. Itse olen tällä hetkellä tietyn upseerioppilaan kotijoukkoja, M on Haminan reserviupseerikoulussa kurssilla 237. Tämän kurssin nimi on Ruusu; "Ruusu on monissa sotilasyhteyksissä ja myös Suomen vaakunassa esiintyvä perinteikäs symboli. Akseli Gallen-Kallela suunnitteli suomalaisiin sotilasunivormuihin heraldiset ruusut upseereiden arvomerkkitunnuksiksi ja ruusu esiintyy myös eri ritarikuntien tunnuksissa. Ruusu on siis upseerin ja herrasmiehen tunnus, jota jokainen upseerioppilas tavoittelee."


Olen menossa tämän viikon lauantaina omaisten päivään ja joulukuussa kurssijuhlaan. Etenkin legendaarista kurssijuhlaa odotan innolla, ja olen valmistautunut siihen valitsemalla iltapuvun ja lukemalla Aamukamman keskusteluja kyseisestä aiheesta. Laitan juhlasta erillisen postauksen vielä myöhemmin.


Nyt TJ (tänään jäljellä) on 226, eli vielä 32 viikkoa... Ensi heinäkuussa on juhlan paikka!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kiitos!

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...