sunnuntai 14. kesäkuuta 2015

Gradu: Vinkkejä haastattelujen tekemiseen ja niiden purkamiseen

Kesäsuunnitelmani voi kertoa hyvin lyhyesti: gradu, gradu ja gradu. Olen iloinen, kun kevään työt ja muut ohjelmanumerot ovat nyt takana, ja voin keskittyä tutkielman tekemiseen. Toki lomailenkin välillä, mutta pyrin etenemään kesän aikana gradussa niin, että voisin palauttaa sen loppusyksystä. 

Aineistoni koostuu kymmenestä asiantuntijahaastattelusta. Koska tutkimusaineiston hankkiminen on yksi tärkeimmistä tutkimuksen luotettavuuteen vaikuttavista asioista, on siinä syytä olla huolellinen. Ajattelin nyt kertoa omat vinkkini haastattelujen tekemiseen ja niiden purkamiseen tekstiksi.


1.  Haastattelun valitseminen aineistonkeruumenetelmäksi ja haastattelurungon laatiminen

Haastattelu sopii hyvin tiedonkeruumenetelmäksi laadulliseen tutkimukseen. Se on työläs, mutta mielestäni antoisa menetelmä. Vaihtoehtoisesti voi myös vaikkapa tehdä kyselyn, havainnoida tai käyttää valmiita tekstiaineistoja. Tutkimuskirjallisuutta lukemalla voit päättää, mikä menetelmistä sopii juuri sinun tutkimusaiheeseesi. Eri menetelmiä voi myös yhdistää. Valittuasi tavan kerätä aineisto kannattaa lukea kyseiseen menetelmään liittyviä täsmäoppaita. Ennen aineistonkeruuta voi myös lukea aineiston analysointiin liittyvää kirjallisuutta.

Kirjallisuusvinkkejä:
  • Tutkimushaastattelu. Teemahaastattelun teoria ja käytäntö (Hirsjärvi & Hurme 2008)
  • Haastattelu. Tutkimus, tilanteet ja vuorovaikutus (Ruusuvuori & Tiittula, toim., 2005)
  • Asiantuntijahaastattelun analyysi. Faktojen jäljillä (Alastalo & Åkerman 2010, teoksessa Ruusuvuori ym., toim., Haastattelun analyysi)
  • Johdatus laadulliseen tutkimukseen (Eskola & Suoranta 2005)
  • Laadullinen tutkimus 2.0 (Alasuutari 2011) 
  • Ikkunoita tutkimusmetodeihin I. Metodin valinta ja aineistonkeruu. Virikkeitä aloittelevalle tutkijalle (Aaltola & Valli, toim., 2010)
  • Ikkunoita tutkimusmetodeihin II. Näkökulmia aloittelevalle tutkijalle tutkimuksen teoreettisiin lähtökohtiin ja analyysimenetelmiin (Aaltola & Valli, toim., 2010)
  • Laadullinen tutkimus ja sisällönanalyysi (Tuomi & Sarajärvi 2009)

Mieti, millaista tietoa sinun on haastattelujen avulla tarkoitus saada, ja keneltä. Minä keräsin tietoa tutkielmani kohteena olevasta ilmiöstä asiantuntijoita haastattelemalla. Tämän jälkeen laaditaan haastattelun runko, eli luettelo haastattelukysymyksistä. Tässä nojataan tutkielmaa ohjaavaan tutkimuskysymykseen ja hyödynnetään aiempaa kirjallisuutta. Haastattelurunko voi olla esimerkiksi strukturoitu, jolloin se noudattaa tarkkaa järjestystä ja tarkkoja sanamuotoja, tai sitten se voi olla avoimempi, teemoihin pohjautuva. Oma haastattelurunkoni oli teemapohjainen: jaoin tutkimusaiheeni haastattelurungossa kolmeen teemaan, joiden alla oli alakysymyksiä.

Tein kysymyksiä etukäteen aika paljon, jotta en jäänyt sanattomaksi, mikäli haastateltava vastaili niukasti. Haastattelurungossani oli noin 15 yläkysymystä plus alakysymykset, mikä tarkoitti vajaata paria sivua. Jälkikäteen huomasin, että olin tunnin pituisten haastattelujen aikana äänessä noin 30–50 kertaa riippuen siitä, miten laajoja haastateltavien vastaukset olivat. Mitä laveammin haastateltavat puhuivat, sitä vähemmän kysymyksiä minun tarvitsi esittää, etenkin jos yksi puheenvuoro sisälsi vastauksen useampaan aikomaani kysymykseen. Kaikki haastatteluissa esittämäni kysymykset eivät kuitenkaan olleet etukäteen suunniteltuja, vaan esitin myös tarkentavia kysymyksiä perustuen haastattelutilanteissa esiin tulleisiin asioihin.

Tee haastattelukysymyksistä selkeitä ja kirjoita ne melko arkipäiväisillä sanoilla. Haastattelu kannattaa aloittaa helpoilla kysymyksillä, ja haastavammat asiat voi puolestaan jättää haastattelun loppupuolelle, kun haastateltava on jo tottunut tilanteeseen ja päässyt sisälle aiheeseen. Älä tee johdattelevia tai liian rajaavia kysymyksiä, vaan pyri pitämään kysymykset avoimina. Voit kuitenkin selittää, mitä tarkoitat, jos haastateltava ei ymmärrä kysymystä, ja voit keksiä havainnollistavia esimerkkejä etukäteen. Rungosta kannattaa alleviivata sellaiset kysymykset, jotka ainakin pitää tulla käsitellyiksi.


2.  Haastateltavien hankkiminen

Kun haastattelurunkosi on valmis, hanki haastateltavat. Aloita työ hyvissä ajoin! Lähetin itse ensimmäiset pyynnöt tammikuussa, ja haastattelut tein helmikesäkuussa. Muotoile haastattelupyyntö huolella ja mieti, saavutatko haastateltavat paremmin sähköisellä vai paperisella tiedustelulla. Haastattelupyynnön tulee sisältää ainakin nämä asiat: tutkimuksen aihe, haastattelun toteuttamistapa ja kesto sekä omat ja opinnäytetyön ohjaajien yhteystiedot. Pyri motivoimaan haastateltavaa kertomalla, että hänen tietämyksensä asiasta olisi arvokasta. Voit laittaa mukaan tiivistetyn listan haastattelukysymyksistä. Kannattaa mainita myös, että aineisto käsitellään luottamuksellisesti ja että vastaajan henkilöllisyys ei tule esiin tutkimusraportissa, mikäli näin on. 

Etsi mahdollisesti enemmän haastateltavia kuin tarvitset, sillä kaikki eivät välttämättä pysty tai halua osallistua. Tarkista, että vastaanottajien tiedot ovat oikein ja lähetä haastattelupyynnöt. Ota yhteyttä haastateltaviin jonkin ajan kuluttua pyynnön lähettämisestä esimerkiksi sähköpostitse tai soittamalla. Arvosta yhteydenotoissasi haastateltavien aikaa ja vaivaa. Jos joku kieltäytyy, ole silti ystävällinen ja mahdollisesti kysy, tietäisikö hän toista haastateltavaa. Kun sovit haastatteluaikoja, ole joustava päivämäärissä ja varaa kalenteriisi riittävästi tilaa. Varmista haastattelun sopimisen yhteydessä, että tiedät, missä haastattelu tehdään, esimerkiksi kirjoittamalla "nähdään Tammitiellä" tai "tulen koulullesi". Merkitse sovitut päivämäärät ja ajat huolellisesti kalenteriisi. Käytä merkitsemiseen esimerkiksi haastateltavan nimikirjaimia ja huolehdi muutenkin siitä, että henkilöllisyydet pysyvät vain sinun tiedossasi.



3.  Ennen haastattelua

Ennen haastattelua tutustu tietoon, jota haastateltaviesi asiantuntemusalueesta löytyy esimerkiksi internetistä. Lue myös tutkimuksen tekoa koskevat eettiset ohjeet, jotta voit informoida haastateltavaa: tutkimukseen osallistuminen on vapaaehtoista ja sen voi keskeyttää missä vaiheessa tahansa, haastattelut nauhoitetaan ja niistä voidaan esittää otteita tutkimusraportissa (mutta henkilöllisyys ei tule esiin ja aineisto on luottamuksellista) ja tutkimuksen tekijään voi ottaa yhteyttä, mikäli tulee kysyttävää. Haastateltavalle kerrottaviin asioihin kuuluu myös tutkimuksen aihe ja se, mihin aineistoa käytetään. Kannattaa laatia tutkimussuostumus, jossa haastateltava antaa luvan haastattelun käyttämiseen ja jossa ovat yhteystietosi. Suostumus allekirjoitetaan kahtena kappaleena (toinen jää haastateltavalle ja toinen sinulle). 

Omaksu haastattelurunkosi, jotta pystyt tarvittaessa improvisoimaan muuttuvissa haastattelutilanteissa. Voit myös harjoitella haastattelun pitämistä. Haastatteluja varten laadin itselleni pienen käsikirjan, muistilistan, jota käytin kunkin haastattelun alussa. Listalla olivat seuraavat asiat: 1) itseni esittely ja tutkimusaiheen kertominen, 2) haastattelukäytäntöjen ja eettisten asioiden läpikäyminen, 3) tutkimussuostumusten allekirjoittaminen, 4) aikataulun varmistaminen ja mahdollisuuden tarjoaminen kysymysten esittämiseen sekä 5) nauhurin laittaminen päälle ja haastattelun aloittaminen. Näin en unohtanut mitään oleellista.

Ennen haastattelua tulosta haastattelurunkosi ja tutkimussuostumuspaperit. Kysymykset kannattaa tulostaa yksipuolisesti, jotta näet kaikki kysymykset kerralla. Voit hankkia ohuen kansion, jossa kuljetat papereita ja jota voit käyttää kirjoitusalustana. Omiin varusteisiini kuuluivat myös lehtiö ja kyniä muistiinpanojen tekemiseksi. Testaa nauhoittamista etukäteen. Itse nauhoitin haastattelut puhelimellani käyttäen keskivertolaatua, jolloin tiedostokoot eivät kasvaneet liian suuriksi. Testaa myös nauhoitusten siirtämistä jatkokäsittelyä varten tietokoneelle esimerkiksi pilvipalvelun, kuten Dropboxin, kautta. Ennen haastattelupäivää varaa tavarat ja siistit vaatteet valmiiksi. Käytin itse usein jakkua. Rannekello on hyödyllinen ajan seuraamiseen haastattelutilanteessa. Selvitä vielä haastattelupaikan sijainti ja se, miten pääset sinne.


4.  Haastattelutilanteessa

Lähde ajoissa matkaan kohti haastattelupaikkaa (varaa aikaa liikenteessä myöhästymisiin ja sijainnin etsimiseen paikan päällä). Jos haastateltavasi ovat esimerkiksi eri asemissa ja organisaatioissa, kuten yläkouluissa ja toisella asteella, orientoidu siihen, mihin olet menossa. Kun tapaat haastateltavan, kättele ja kerro, että on mukavaa, että hän pystyy osallistumaan tutkimukseesi. Jutustele kenties hieman smalltalkia ja asettaudu paikkaan, jossa olette molemmat tarpeeksi lähellä nauhuria. Kerro vielä, kuka olet ja mistä tulet sekä käy läpi tarvittavat asiat. Itse hyödynsin tässä vaiheessa edellä kuvaamaani muistilistaa. Laita nauhoitus päälle ja tarkista, että se alkaa pyörimään.

Esitä kysymykset haastattelurunkosi mukaan. Itse pyrin olemaan tilanteessa neutraali ja miellyttävä. Vältin ohjailemasta haastateltavaa ja puhuin vain minimin. Kuuntelin tarkasti ja tein muistiinpanoja mahdollisten tarkentavien kysymysten esittämiseksi. Kirjoittaminen voi kenties myös lisätä vakuuttavuutta. Ole mahdollisimman tarkkaavainen voidaksesi tehdä päätöksiä siitä, mikä on tärkeää ja vaatii syventämistä. Välillä joutuu hyppäämään  joidenkin kysymysten yli, jos ne ovat jo tulleet käsitellyiksi toisten kysymysten yhteydessä. Pieni toisto ei kuitenkaan haittaa. Kysymysten kanssa ei kannata kiirehtiä, sillä lyhyen hiljaisuuden jälkeen saattaa vielä tulla puhetta. Haastateltavan eleistä voi tulkita, milloin hän on valmis kussakin vastauksessaan. Tärkeää haastattelutilanteessa on tarkkailla ajan kulua ja pitää huolta siitä, että kaikki teemat (ei välttämättä kaikkia kysymyksiä) ehditään käsitellä. 

Pysy sovitussa ajassa ja muutenkin arvosta haastateltavaa. Lopuksi kiitä ja anna haastateltavalle mahdollisuus kertoa jotain, mitä ei tullut vielä sanottua. Älä sulje nauhoitusta ennen kuin aiheeseen liittyvät loppukeskustelut on käyty, sillä niissä saattaa nousta vielä jotain relevanttia. Voit tarjota tekstiksi purettua haastattelua nähtäväksi, niin jälkikäteen ei tule ikäviä yllätyksiä siinä, mitä haastateltavan mukaan voi julkaista. Varo myös paljastamasta, keitä muita olet haastatellut. Lähtiessäsi kiitä osallistumisesta, kättele ja toivota mukavat jatkot. Voit halutessasi luvata lähettää valmiin tutkielman. Jätä itsestäsi hyvä vaikutelma!

Haastattelun jälkeen voit kirjoittaa haastattelupäiväkirjaan, miten haastattelu meni, ja mitkä asiat kenties vaikuttavat kerätyn tiedon luotettavuuteen. Tästä on hyötyä raportoidessasi haastattelujen tekemisestä tutkimusraportissa. Voit myös tarvittaessa muotoilla ja hioa haastattelukysymyksiä oppimasi perusteella tulevia haastatteluja varten, mutta huolehdi kuitenkin kysymysten riittävästä yhtenevyydestä. Jos eri haastattelujen välillä on paljon aikaa, voit kuunnella tai purkaa jo tekstiksi aiempia haastatteluja muistin virkistämiseksi. Näin osaat myös kiinnittää huomiota toistuviin asioihin. Mieti matkan varrella, onko haastattelujoukkosi riittävä, mutta muista kuitenkin opinnäytetyön rajallisuus. Haastattelut ovat työläitä, mutta mielestäni antoisia – pääseehän niissä tapaamaan ihmisiä ja mahdollisesti verkostoitumaan oman alan asiantuntijoiden kanssa. Myös innostavasta tutkimusaiheesta saa voimia urakkaan. Intensiivisen haastattelun jälkeen voi kuitenkin joskus tuntea olonsa uupuneeksi, joten on hyvä, jos tuntemuksia (ei kuitenkaan luottamuksellisia haastattelusisältöjä) voi jakaa jonkun kanssa. 


5.  Haastattelun litteroiminen eli purkaminen tekstiksi

Kun olet tehnyt haastattelut, on ne litteroitava eli purettava tekstiksi, jotta niitä voi analysoida systemaattisesti. On olemassa erilaisia litterointitarkkuuksia, ja kannattaakin varmistaa tutkielman ohjaajalta, mitä tasoa tulee käyttää. Tähän vaikuttaa se, miten aiot käyttää haastatteluja. Suurinta yksityiskohtaisuutta käytetään esimerkiksi keskusteluanalyysissä, jolloin kaikki vuorovaikutuksen elementit, kuten intonaatiot ja hengitysäänet, kirjataan ylös. Usein tämä ei kuitenkaan ole tarpeen. Itse kirjaan vain puheen sanasta sanaan sisältäen täytesanat ("niinku") sekä tauot. Tällaiseen litterointiin kuluu noin kymmenkertainen aika haastattelun kestoon verrattuna. Itse varasin haastattelujeni (10 kpl) litteroimiseen noin kuukauden. Tarkan litteroinnin hyötynä on se, ettet haastattelujen purkuvaiheessa tule rajanneeksi mitään tärkeää pois. 

Litterointiin tarvitaan nauhoituksen toistava ohjelma, kuten VLC Media Player, ja kuulokkeet. On kuulemma olemassa myös ohjelmia, jotka hidastavat puhetta. Litterointitekniikkani on, että kuuntelen ja kirjoitan muutaman sanan kerrallaan. Pidän tietokoneen näytöllä auki vierekkäin tekstitiedostoa ja mediasoitinta. Ei haittaa, jos ihan kaikesta ei saa heti selvää. Kirjoitan pätkissä noin minuutin verran puhetta, muutaman rivin, minkä jälkeen palaan taaksepäin, kuuntelen kirjoittamani osuuden kokonaisuutena ja täydennän puuttuvat sanat. Kuuntelen saman pätkän tarvittaessa useampaan otteeseen, kunnes olen varma, että olen saanut kaiken ylös. Litteroinnissa kannattaa olla huolellinen, jotta voit luottaa siihen, että kirjoittamasi on oikein, eikä nauhoitukseen tarvitse palata myöhemmin. Mikäli saat oivalluksia tutkimusaiheestasi haastatteluja kuunnellessasi, kannattaa ne kirjoittaa ylös, jotta voit hyödyntää niitä analyysivaiheissa.

Kirjaa lopuksi raportointia varten itsellesi ylös, miten olet litteroinnin tehnyt ja miksi. Voit ottaa anonymiteetin huomioon jo litteroinnissa, eli piilottaa heti arkaluontoiset ja henkilöllisyyteen viittaavat asiat, jotta ne eivät vahingossakaan tule esille. Mikäli haastateltava on sanonut, ettei jotain kommenttia saa käyttää, älä käytä sitä. Säilytä nauhoitukset kahdessa paikassa. Ajattelin itse säilyttää nauhoitukset niin pitkään, kunnes gradu on hyväksytty. Huolehdi siitä, etteivät nauhoitukset tai litteraatit päädy vääriin käsiin, äläkä käytä missään yhteydessä haastateltavien nimiä. Kirjaa henkilöt sen sijaan itsellesi tiedoksi esimerkiksi H1, H2 jne. Mieti anonymiteetin kannalta myös sitä, tarvitseeko haastattelulainauksia välttämättä yksilöidä tutkimusraportissa ("tämän sanoi H1"). Tämä lisää henkilöllisyyden salassa pitämistä, kun eri lainauksia ei voida yhdistää samaan henkilöön. Käyttäessäsi aineistoa analyysissä ja raportoinnissa kunnioita haastateltavia. Mieti, miten haastateltavien puheeseen ja antamaan tietoon tulisi suhtautua äläkä tee ylitulkintoja. Pyri kirjoittamaan tutkielmasi niin, että voit seisoa sen takana ja lähettää sen vaikka haastateltavillesikin luettavaksi.

Tässä olivat minun kokemukseni ja vinkkini haastatteluun liittyen. Kun aineistosi on kirjallisena kasassa, on eräs iso urakka jo takana, ja voit olla tyytyväinen saavutukseesi! 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kiitos!

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...