lauantai 23. syyskuuta 2017

Polttarit!


Kesäkuussa juhlittiin tulevan morsiamen eli minun! polttareita. Lauantai 10.6. koitti iloisen yllättyneissä merkeissä, kun löysin puhelimestani seuraavanlaisen viestin:

Hyvää huomenta tuleva morsian! Tänään on aika sinun päivällesi. Pakkaa mukaan yöpymistarvikkeet, vaatteet urheilullista aktiviteettia varten, vaaleanpunainen häävihko sekä kasallinen seikkailumieltä. Ole valmiina ulkona klo 10.45, sinua tullaan hakemaan! Lisää kirkasta huulipunaa, ota mukaan bilevaatteesi ja heittäydy yllätysten vietäväksi ♥

Aloin heti valmistautua. Fiilikset olivat odottavat ja jännittyneet, mitähän päivä toisi mukanaan!

Varttia vaille yksitoista menin ulos aurinkoiseen säähän, ja pian kohdalle kurvasi sininen auto siskoni poikaystävä kyydissään. Nousin kyytiin, ja matkamme alkoi rohkaisupullon kera kohti keskustaa. Munkkiniemestä lähdimme kuitenkin Espoon suuntaan, ja pian käännyimme Otaniemeen. Perillä menimme siskoni ja tämän poikaystävän kesäasunnolle.

Siskoni tuli iloisena avaamaan oven, ja lisäksi paikalla olivat kaksi muuta kaasoani. "Mekin ollaan E:n luona käymässä", kaaso R veisteli. "Aloitetaan kohta, mutta siun pitää käydä jotain makuuhuoneesta", minulle sanottiin, ja niinpä menin ihmeissäni makuuhuoneen ovelle.

Avatessani oven minua odotti oven takana iloinen yllätys kaverini! Kaikkia nauratti ja polttarisankarin hämäys oli onnistunut. Halasin loputkin kuusi tyttöä, ja asetuimme olohuoneeseen yhteensä kymmenen tytön voimin. Oli huippua, kun ystäväni ympäri Suomen olivat yhtä lukuun ottamatta päässeet paikalle.

Sain päähäni kimaltelevan tiaran. Laseihin kaadettiin kuohuvaa, ja kippistimme yhdessä alkavalle päivälle!


Söimme kevyttä lounasta maittavan kanasalaatin ja leivän muodossa. Tämän jälkeen sain tehtäväkseni valmistaa muille jälkiruokaa tietyistä aineista. Päässäni ehti jo vilistä kuvia jauhoista, kananmunista ja koettelevista keittiöhetkistä, kunnes näin, mitä kokkausta varten oli varattu. Huh, aineksistahan saisi aikaiseksi jotain hyvää!

Päätin tehdä kerrosjälkkärin mansikan, appelsiinin ja suklaan mauilla. Valmisteluvaiheiden jälkeen laitoin kulhoihin mansikkarahkaa, kermavaahtoa ja appelsiinirahkaa. Kerrosten väliin tuli suklaakeksimurua ja päälle mansikoita, mustikoita ja Fazerin sinistä suklaata sekä sydänkoristeet. Olin tyytyväinen lopputulokseen ja kehtasin onneksi tarjota jälkkärin myös vaativalle polttariväelle ;)

 

Sain päivän aikana suoritettavakseni polttaritehtäviä bingon muodossa. Mikäli suorittaisin yhden rivin, olisin kelpo ainesta vaimoksi. Kaksi riviä suorittamalla paitsi saisin naimaluvan myös olisin keskivertoa parempaa vaimoaineista, ja mikäli heittäytyisin kolmen tai useamman bingon verran, olisin täydellinen vaimo... Hieman paineita morsiamelle!

Kun ruoat oli nautittu, lähdimme ulos lämpimään ja sain kehotuksen alkaa suorittaa polttaribingon tehtäviä. Aloitin keräämällä morsiuskimpun luonnosta, ja tien varresta löytyikin kivoja kukkia. Tämän jälkeen bongasin tuntemattoman tytön, jonka kanssa nappasin selfien.

 

Matkan varrella bongattiin poikaporukka, joiden kanssa onnistuin suorittamaan pari tehtävää. Kysyessäni, onko heistä kukaan sulhaseni kaima, tuli vastaukseksi ensi ei, mutta sitten eräs ilmoitti, että "voi kyllä olla". Näin "kaima" oli löytynyt, ja kysyessäni, onko hän sattumalta myös julkkis, tuli tähänkin myöntyvä vastaus. Sain pojalta nimikirjoituksen hänen kavereidensa kertoessa vieressä, että YouTube-videoita löytyy. Toivottelimme hyvät päivän jatkot, ja lähdimme hyväntuulisina jatkamaan matkaa bussipysäkille.

Valtasimme tyttöjengillä bussin 102T, ja kyytipelimme otti suunnan kohti Helsinkiä. Oli jännää, kun voi vain seurata muita eikä itse tiennyt, mitä on luvassa. Jäimme kyydistä hieman ennen päätepysäkkiä Kampissa, ja minua johdatettiin etelän suuntaan. Jos minulla joitain arvauksia kohteesta oli, eivät ne osuneet oikeaan. Pysähdyimme Lönnrotinkatu 28:n kohdalle, jossa näytti olevan tanssistudio!

Otimme meistä ryhmäkuvan hyödylliseksi osoittautuneella selfie-tikulla ja siirryimme sisään Himo Clubille. Edellinen ryhmä kuului tanssivan balettia, ja odotin mielenkiinnolla, mikä meidän tuntimme sisältö tulisi olemaan. Vaihdoimme sporttikuteisiin pinkissä pukuhuoneessa ja pääsimme pian salin puolelle.

Iloinen ohjaaja Jenni otti meidät vastaan ja sain tietää meidän tanssivan reggaetonia, dance hallia ja salsaa naisellisella otteella. Tunti oli hauska, ja sheikkasimme yhdessä mm. Despacito-biisin rytmeihin. Harjoittelimme myös koreografiaa, ja lämpö nousikin pintaan askelten, käännösten ja lantionpyöritysten tahdissa. Lopuksi otettiin ryhmäkuvat uusien poseerausten kera.


Vaatteidenvaihdon jälkeen iloinen tyttöjoukko jatkoi studiolta takaisin ulos kesäiseen päivään. Ennen kuin pääsimme kovin pitkälle, tuli vastaan toinen polttariseurue, ja sain suoritettua kaksi tehtävää: heitä yläläpät toisen morsiamen kanssa sekä kerroin tuntemattomalle meneväni kesällä naimisiin. Selvisi, että myös toisen polttarisankarin hääpäivä on 8.7., ja tämä aiheutti iloisen reaktion. Otimme vielä yhteiskuvan ja tämän jälkeen lähdimme jatkamaan matkaa.

Kävelimme Hietalahden rantaan, jossa istuskelimme meren äärellä ja suoritin ohikulkijoiden kanssa lisää polttaritehtäviä.Rannasta lähdimme jatkamaan matkaa Bulevardia pitkin kohti Punavuorta. Hetken kuluttua pysähdyimme ravintolan eteen Albertinkatu 30:ssä, ja kuulin, että menisimme syömään italialaishenkiseen Papa Albertiin. Nam!


Asettauduimme pitkän pöydän ääreen ja ihastelimme ravintolan rauhallista tunnelmaa. Saimme laseihin kuohuvaa Proseccoa ja tilasimme ruokamme. Moni otti pizzaa, ja itsekin valitsin parsaa, pisaratomaattia, kananrintaa, mozzarellaa, grillattua munakoisoa ja rucolaa sisältävän Asparagi e pollo -pizzan. Kylläpä oli hyvää! Juttu luisti leppoisasti ruokailun lomassa, ja oli mukavaa nähdä kavereideni tutustuvan toisiinsa.

 

Jälkiruokahetken koittaessa tarjoilija toi eteeni yllätyksen: unelmieni jälkiruoan, jossa oli mm. suklaakakkua, kinuskijäätelöä ja marjaisaa jäädykettä. Kuulemma myös tähtisädetikkua oli morsiamelle toivottu, mutta kun sellaista ei ollut saatavilla, sain kirkkaankeltaisen limoncello-sitruunaliköörin. Se ehkä maistuikin paremmalta kuin tähtisädetikku ;) Myös muut tilailivat jälkkäriä, ja vatsamme täyttyivät toinen toistaan herkullisempien annosten myötä.


Ravintolalta kaksi tyttöä lähtivät kohti Tamperetta, ja me muut jatkoimme matkaa. Kesäinen Helsinki upeine rakennuksineen näytti parhaat puolensa, ja vihreät puut reunustivat matkaamme edetessämme kohti keskustaa.

Yhtäkkiä yksi meistä bongasi pienen kuppilan terassilta julkkiksen, tunnetun sisustusarkkitehdin. Pienen rohkaisun jälkeen menin hänen luokseen kysyäkseni nimikirjoitysta vaaleanpunaiseen häävihkooni, ja tiedustelinpa myös matkavinkkejä Italiaan.

Saavuttuamme Mannerheimintien ja Kaivokadun risteykseen bongasimme iäkkään pariskunnan. Menin toiveikkaana tiedustelemaan rouvalta, ovatko he olleet naimisissa 30 vuotta. "Taidan olla liian vanha, olemme olleet yli 50 vuotta", rouva tuumasi ja jatkoi pikaisesti matkaa. Onneksi myös yli 30 vuotta aviossa ollut pari kelpasi polttaripassiin, ja sain tarran merkiksi suoritetusta haasteesta. Tämä jäi viimeiseksi suorittamakseni tehtäväksi, ja bingoja oli kertynyt yhteensä parhaan suorituksen verran. Jes!


Minut johdatettiin seuraavaksi Sokos Hotel Vaakunaan, ja olin tästä iloisesti yllättynyt. Ilta saisi siis jatkua pitkään, ja yö vietettäisiin muualla kuin kotona. Vaakunassa vaihdoin vaatteet ja korkkasimme rosé-samppanjan.

Oli mukavaa rupatella ihanien tyttöjen kanssa kevyistä ja syvällisemmistä aiheista. Pelailimme myös seurapeliä ja tietovisaa morsiamesta. Laitoimme vuorotellen soimaan hyvää musiikkia, ja illan aikana kuultiin muun muassa polttaribiisiksi noussut Despacito!


Valoisan kesäillan myöhentyessä päätimme lähteä vielä kaupungille. Laittauduimme ja hörppäsimme Leijona-shotit. Sitten olimmekin valmiita vielä muutamaan tuntiin polttarihengessä!

Menimme ensin Kaislaan istuskelemaan. Pöytään tuotiin siideriä, olutta, kokista, nachoja ja ranskalaisia sekä Sanasota-peli, joiden parissa vierähtivätkin kivat pari tuntia.


Porukkamme oli tähän mennessä kutistunut vielä kolmella, ja viimeiseen etappiin lähdimme viidestään. Etsimme mestaa kutkuttaville tanssijaloillemme, ja päädyimme Vaakunaa vastapäätä sijaitsevaan Milliklubiin. Siellä jorasimme jonkin aikaa, ja pari hyvää hittiäkin osui kohdalle. "It's my life" sai aikaan yhteislaulua, ja Flo Ridan Low:n tahtiin pääsimme testaamaan päivällä oppimaamme lantionpyöritys- ja kyykkyliikettä.

Puoli kolmen aikoihin lähdimme baarista, ja hotellilla sai kaatua väsyneen tyytyväisenä pehkuihin. Huippu päivä takana!

 
 

Seuraavana aamuna söimme voima-aamiaisen hotellin 10. kerroksessa, minkä jälkeen hajaannuimme tahoillemme.

Polttareista jäi roppakaupalla muistoja hyvien ystävien kanssa vietetystä ajasta. Viikonlopun hetket olivat kuin ihanaa etkoilua häitä varten, ja aloin odottaa suurta päivää entistä innokkaammin. Tällä mahtavalla porukalla kelpaa juhlia! ♥

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kiitos!

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...