perjantai 27. lokakuuta 2017

Vihkitilaisuutemme

Kuvat: Iiro Rautiainen

Hääpäivämme aamu oli vierähtänyt valmistautumisen ja potrettikuvausten merkeissä, ja sen jälkeen olikin aika siirtyä vihkipaikalle. Meidät vihittiin Joensuun taidemuseon juhlasalissa, joka tarjosi upeat puitteet seremoniallemme. 

Meidän vihkitilaisuutemme koostui maistraatin edustajan suorittamasta siviilivihkimisestä sekä ortodoksipapin suorittamasta avioliiton siunauksesta. Luvassa oli paljon musiikkia ja herkkiä hetkiä. Seremonia kaiken kaikkiaan oli ainutlaatuinen ja yksi päivän kohokohdista. Se oli vaatinut paljon valmistelua, mutta kaikki oli sen arvoista, ja saimme todella meidän näköisen, liikuttavan ja kehutun tilaisuuden.


Läheisemme olivat laittaneet juhlasalin kuntoon puolilta päivin alkaen. Heidän apunsa oli korvaamatonta! Suunnitellun mukaisesti tuolit oli nostettu paikoilleen, pöytä salin etuosaan, kukkapurkkikoristeet riveihin ja muutkin yksityiskohdat laitettu kuntoon. Morsiuskimpulle oli maljakko pöydällä, jossa oli myös papin tarvikkeita. Tuoleilla oli varattu-laput perheenjäsenille ja esiintyjille. Muutoin vieraat saivat valita vapaasti paikkansa.

Oli hienoa saapua saliin potrettikuvausten jälkeen ja nähdä, että kaikki oli niin kuin pitikin ja vielä paremmin. Menimme sulhasen kanssa odottamaan tilaisuuden alkamista yläkerrokseen. Tässä vaiheessa olo oli jännittynyt ja melko heikko, onneksi sain syötyä vähän leipää ja juotua vettä sekä istuttua.

Painatimme vihkitilaisuuteen ohjelmalehtiset (nimet tässä peitetty)

Kello 14 tulikin aika mennä alakertaan. Salin ulkopuolella jännityksen tiivistyessä asettauduimme järjestykseen, jossa tulisimme kävelemään saliin. Jonon alussa oli siskoni ja kaksi muuta kaasoa, sitten bestwoman. He kävelivät saliin ensin. Tämän jälkeen tuli sulhanen, joka hänkin sai näyttävän sisääntulon. Tämä tapahtui ilman musiikkia, ja kun kaikki muut olivat paikoillaan, alkoi pianisti soittaa sisääntulokappaletta flyygelillä.

Yiruman River Flows In You:n kauniiden sävelten tahdissa minä ja isäni kävelimme saliin. Vieraat ottivat meidät seisoen vastaan, ja oloni oli rauhallinen. Kävelimme isäni kanssa salin etuosaan, jossa kohtasimme sulhasen. Jatkoin matkaa hänen kanssaan vihkijän eteen.


Vihkijä aloitti sanomalla tervetulosanat ja piti pienen puheen meistä. Olimme tavanneet hänet etukäteen ja kertoneet tarinaamme. Alkusanojen jälkeen siskoni lausui rakkausrunon. Yllätyksenä se oli minun kirjoittamani, ja tämä herkisti sulhasen. Tämä oli yksi pienistä yksityiskohdista, jotka toivat tilanteeseen enemmän meitä.

Sitten oli vuorossa vihkiminen. Kaava oli lyhyt ja ytimekäs, ja lopuksi vastasimme kysymyksiin Tahdon. Tämän jälkeen vaihdoimme sormukset ja suutelimme.


Vihkimisen jälkeen kuulimme ihanan Romanssi-kappaleen, jonka ystävämme soittivat huilulla, viululla ja kanteleella. Kappale on meille läheinen ja on tainnut alkuaan kuulua yliopiston vuosijuhlien viettoon. Vuosijuhlien ohjelmassa oli usein puhe rakkaudelle, ja tämän jälkeen miehet lauloivat seuralaisilleen Romanssin. Olemme usein osoittaneet toisillemme tuon kappaleen kauniita sanoja, ja vihkitilaisuudessa kuulemamme instrumentaalinen versio toi tunteet ihanasti pintaan. 


Seremonia jatkui itselleni tärkeällä ortodoksisella avioliiton siunauksella. Olimme tavanneet papin etukäteen. Siunaus kesti reilut viisitoista minuuttia ja sisälsi mm. rukouksia ja veisuja. Yksi kohokohdista oli riemullinen onnittelulaulu Monia armorikkaita vuosia. Monille vieraille tämä oli ensikosketus ortodoksisuuteen ja toi tilaisuuteen ihmeteltävää.


Vihkitilaisuuden lopuksi kuulimme vielä äitini tilaaman lauluesityksen Puhu hiljaa rakkaudesta. Upea miessolisti sai seinät kaikumaan äänellään ja säestyksellään. Suosittelen kyllä panostamaan hääpäivänä musiikkiin, se luo upeaa tunnelmaa. Tilaisuutemme videoitiin (Muvimentin toimesta), ja tallenteen myötä voi helposti fiilistellä vihkimistä ja musiikkinumeroita kokonaisuudessaan myös jälkikäteen.

Lauluesityksen jälkeen poistuimme salista rauhallisen kauniin Kiss the Rain -pianokappaleen tahdissa. Kipusimme yläkertaan piiloon, kun vieraat menivät ulos odottamaan meitä.


Vieraille jaettiin ulkona ruusun terälehtiä, jotka oli irrotettu kukista aamupäivällä. Vieraat heittivät ruusunlehtiä päällemme saapuessamme ulos ja kulkiessamme heidän muodostaman kujan poikki. Se oli ihana hetki: olimme naimisissa ja ihmiset olivat iloisia ja huutelivat onnea kulkiessamme heidän välistään.


Lopuksi otettiin ryhmäkuva rakennuksen portailla. Tämän jälkeen vieraat lähtivät yhteiskuljetuksella bussilla keskustassa sijaitsevalle hääjuhlapaikalle. Meillä oli kulkupelinä äitini auto. Meillä piti olla hevoskärryt, mutta ne peruuntuivat edellisenä iltana...! Positiivisen asenteen voimin käytimme sitten tavallista autoa, johon oli askarreltiin edellisenä iltana kengät ja tölkit ja aamulla kyltti takaikkunaan. Siskoni poikaystävä ajoi meidät juhlapaikalle, ja kyyti hoitui mainiosti. Seuraavaksi ikimuistoinen hääjuhla pääsi alkamaan! 


Tässä vielä vihtilaisuudemme ohjelma niin kuin se oli ohjelmalehtisessä:

Alkusoitto
River Flows in You
 
Vihkijän alkusanat
 
Sanoja rakkaudesta
 
Vihkiminen
 
Musiikkiesitys
Romanssi
 
Avioliiton siunaus
 
Laulu hääparille
Puhu hiljaa rakkaudesta
 
Loppusoitto
Kiss the Rain

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kiitos!

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...