keskiviikko 7. helmikuuta 2018

Katsaus viime vuoteen


Ainutlaatuinen, tärkeä, arkinen, juhlava 2017. Viime vuoteen mahtui paljon niin itsellä kuin lähipiirissäkin. Tein katsauksen vuoden muistoihin kalenteriini kirjaamien merkintöjen ja valokuvien avulla. Vaikka dokumentointi meinaakin toisinaan laiskottaa, on menneisiin tapahtumiin hauskaa palata myöhemmin. Isot asiat muistaa ilman todistusaineistoakin, mutta elämän pienempiä yksityiskohtia on merkintöjen avulla helpompi palauttaa mieleen.


Vietimme helmikuussa mieheni kanssa 7-vuotispäivää. Elämäämme kuuluivat tietysti myös häävalmistelut, polttarit, naimisiinmeno ja unelmien häämatka Italiaan. 

Nykyisessä asunnossamme asumista tuli vuosi täyteen. Meillä oli jo lähes kaikki tarvittava, joten kotipäivityksiä tehtiin lähinnä isomman ruokapöydän osalta. Terassikalusteet maalattiin uuteen uskoon, ja ulkona vietettiin monia leppoisia hetkiä. Italialainen ruoka on tullut jäädäkseen niin itsetehdyn pastan, laadukkaan oliiviöljyn kuin muiden herkkujen merkeissä.




Sekä minä että puolisoni täytimme vuoden aikana 26 vuotta. Syksyllä teimme pitkästä aikaa visiitin Tukholmaan, jossa majoituimme hienossa 20-luvun tyylisessä hotellissa. Näimme mieheni opiskelukavereita ja otimme lautan veden äärellä sijaitsevaan ravintolaan.





Monia viikonloppuja tuli vietettyä Pohjois-Karjalassa vanhempien luona. Äidilläni oli myös 60-vuotisjuhlavuosi. Siskoni puolestaan muutti Helsinkiin, ja on ollut mahtavaa tavata täällä usein ja arkisissakin merkeissä. E asui hetken Otaniemessä, jolloin pääsin fiilistelemään vanhoja kotikulmia, ja nyt siskoni nauttii Katajanokan merimaisemista. E jatkoi opintojaan Helsingin yliopistossa, ja onkin ollut hauskaa käydä yhdessä myös kampuksella.



Viime vuonna koettiin lisäksi mieleenpainuvia hetkiä ystävien kanssa niin valmistujaisten, synttärien, tuparien kuin kahvi- ja lounastreffien merkeissä. Jotkut ystävistäni ostivat ensimmäiset omat kotinsa, toisaalla saatiin jälkikasvua. Oli hienoa seurata lukioaikaisen ystäväni odotusta ja lapsen synnyttyä päästä pienen pojan kummiksi.


Asuinkaupunki Helsinki antoi raamit monille kokemuksille. Tutustuin muun muassa uusiin, vähän erikoisempiin ravintoloihin siskoltani saamani EatHelsinki-kirjan myötä. Kävimme Pennyssä, Pastorissa, Tocassa ja Kolmos3ssa. Pienissä, hyvin arvostelluissa ravintoloissa tuli nautittua monia kulinaarisia ensikokemuksia rentoa fine diningia, kuten hirveä, mustajuurta, hollantilaista merikorallia ja kuusenkerkkäjäätelöä. Mielenkiintoisia elämyksiä!


Luontokuvausharrastus jatkui, minkä lisäksi pääsin ottamaan myös potretteja. Näitä toivottavasti lisää jatkossakin!


Vaikka opintoni ovat jääneet jo taakse, pääsin osaksi akateemista maailmaa julkaistessamme graduohjaajieni kanssa artikkelin tieteellisessä julkaisussa. Juhlin myös maisteriksi valmistumistani tiedekuntamme toukokuisessa promootiossa. Laakerinlehtiseppeleet, kuohuviinimaljat, perinteiset asut ja arvokkaat protokollat tekivät päivästä juhlavan ja ikimuistoisen.


Mieheni aloitti viime vuonna "oikeissa töissä", ja minulle tuli työpaikassani kaksi vuotta täyteen. Sain LinkedInin kautta pari kansainvälistä rekrytointiviestiä, mikä oli yllättävää ja hauskaa (en kuitenkaan lähtenyt etenemään niiden suhteen). Töissä oli mielenkiintoisia projekteja, lukemattomia kokouksia, jonkin verran työmatkoja ja antoisia tilaisuuksia. Paljon on tullut opittua sitten harjoittelijana aloittamisen 2014. Ahkeruus, työhön panostaminen ja sitoutuminen palkittiin vuodenvaihteessa, kun virkani vakinaistettiin. Tuntuu todella hyvältä! Aika näyttää, mihin polku vie, nyt kevein askelin kohti kevättä. Mitähän tämä vuosi tuo tullessaan?

2 kommenttia:

Kiitos!

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...